keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

#9 Erilaisia ratsastajia, muistoja ja tarinoita

Moikka!
Nyt on ollut ihan älyttömän pitkä aika viime kirjoituskerrasta. Syy siihen selviää ensi postauksesta, joka on pitkästä aikaa tulossa lähiaikoina. Tämän postauksen ideana on kertoa erilaisista ratsastajista sekä heidän tarinoitaan ja muistojaan ratsastuksesta. Otin postaukseen mukaan 20 erilaista ratsastajaa, tässä on puolet heistä ja puolet seuraavassa postauksessa. Let´s start!


Milla V, 13, Lempäälä
Moikka! Olen Milla, 13-vuotias ratsastajatyttö ja käyn Lempäälässä koulua. Olen ratsastanut jo pienestä pitäen äitini hevosilla. 7-vuotiaana sain ensimmäisen oman ponin Arielin, joka kuitenkin oli vain 3 viikkoa meillä, kunnes se siirtyi taivaaseen <3 Siitä eteenpäin, pidin vähän taukoa, kunnes sain toisen ponin Luukaksen ja sen jälkeen nykyiset ponini. Kiinnostuin hevosista, kun kävin talutustunnilla läheisessä ratsastuskoulussamme. Ratsastus merkitsee harrastusta, kavereita, ihania eläimiä ja parasta ajanvietettä! Paras ratsastuskokemukseni oli kun pääsin "kilpailemaan" ekaa kertaa pikkutyttönä ulkopuoliseen puomiluokkaan ja voitin sen! Tavoitteeni on saada 1-2-tasolta varmoja ja hyviä tuloksia sekä esteiltä että koulusta ja käydä kenttäkisoissa. Päädyin pitämään instagramtiliä, kun monet kavereistani pitivät myös, sain siitä intoa siihen. Pidän seuraajiani ihmisinä, jotka pitävät tilistäni. En osaa sanoa vielä, missä heppatapahtumista minut näkee. Uudet ratsastajat, menkää rohkeasti ratsastamaan, olkaa iloisia ja pitäkää hauskaa!

Siiri R, 14, Nokia
Moi! Olen Siiri, menen syksyllä kahdeksannelle luokalle. Aloitin ratsastuksen kahden vanhana tinkerillä talutuksessa. Sen jälkeen menin Viholan ratsastuskouluun, jonka jälkeen vuonna 2011 ostettiin oma poni. Olin pienestä pitäen kiinnostunut hevosista ja ratsatuksesta, etenkin kilpailemisesta. Ratsastus merkitsee minulle kaikkea. En osaisi kuvitella elämääni ilman hevosia, ratsastamista. Parhain ratsastuskokemukseni on kaikki kilpailut, missä olen pärjännyt hyvin. Myös onnettomuus,jossa tipuin ja jalkani murtui. 5vk jalka kipsissä, jonka jälkeen alettiin kuntouttamaan sitä. Tavoitteni on päästä ratsastuksessa niin pitkälle kuin mahdollista! Instagramtiliä aloin pitää, koska halusin kertoa jotenkin helpommin asioista ihmisille, kuin esim blogin kautta! Ajattelen seuraajiani ehdottomasti ihmisinä, enkä faneina. Koska monet ovat paljon parempia ratsastajia kuin minä! Minut voi nähdä kisoissa, Pirkanmaan seudulla ja tietysti olen katsomassa HIHSiä lokakuussa! Vinkit uusille ratsastajille on, että kaikki voi kehittyä yhtä paljon, jos itse vain sitä haluaa. Tsemppiä!

Tiina A, 18, Ikaalinen 
Heippa kaikille! Olen Tiina, Ikaalisista ja 18-vuotias. Opiskelen Ypäjän Hevosopistolla hevosenhoitajan perustutkintoa, suuntautuneena hevoskasvatukseen. Ypäjällä aloitin heti peruskoulun päätyttyä 2016 syksyllä. Ratsastushistoriastani, aloitin ratsastuksen vuonna 2009 9-vuotiaana alkeiskurssilla Anjalan hevostilalla. Siellä kävin 10 ratsastustunnin alkeiskurssin, jonka jälkeen ratsastus jäi kumminkin tauolle pariksi vuodeksi vielä. Vuonna 2011 aloitin taas uudelleen tuttuni suomenhevosella. Kävin suokilla omistajan tunneilla. 2014 heti tammikuussa aloitin tunnit Luomajärven hevoskievarilla. Siellä tuntien lisäksi maastoilen edelleen aktiivisesti ja käyn tunneilla aina lomilla ja usein myös yksityistunneilla. 2016 kesällä, kävin myös Anjalassa aina välillä. Ja 2017 keväällä osallistuin Anjalan hevosella siellä järjestetylle istuntakurssille. Hevosista olen ollut aina kiinnostunut, koska isosiskoni harrasti ratsastusta ollessani jo ihan pieni. Mutta vasta 9-vuotiaana, kun aloitin ratsastuksen, niin silloin kiinnostuin niistä vielä enemmän. Ja 2011 kiinnostus vain kasvoi harrastuksen jatkuessa. Ratsastus merkitsee minulle paljon, se että saa olla tekemisissä suurien vahvojen eläinten kanssa, jota pystyy hallitsemaan ja se kuuntelee minua aivan pienin avuin - se on paljon. Ja se että hevosten kanssa ja ratsastuksessa ei ole koskaan valmis, aina oppii lisää ja uutta koko ajan - se on mielenkiintoista. Se mitä on jäänyt mieleen tästä harrastuksesta on varmasti se, kun perhetuttuni 8-vuotias risteytysponi oli minulla Ypäjällä mukana ylläpidossa reilu puoli vuotta. Se oli aivan huippu kokemus oppia, mitä on hevosen omistaminen ja se kuinka paljon hevoselta voi oppia niin paljon kun sen saman kanssa touhuaa päivittäin. Ja ne valmennukset ja kaikki, kun saa kehittyä eteenpäin yhden hevosen kanssa, sekä minä että hevonen! <3 Mun tavoitteet ratsastuksessa on päästä koko ajan pidemmälle,oppia asioita ja kuuntelemaan hevosta niin hyvin että se toimii täysin pienin avuin. Ja tietenkin oppia koko ajan uutta. Minulta löytyy myös hevosaiheinen Instagram. Päädyin pitämään sitä sen takia, sillä haluan päivitellä sinne opiskeluistani Ypäjällä, sekä kaikkea muuta hevosiin ja tähän harrastukseen, pian ammattiin liittyen. Ihmiset, jotka seuraavat minua Instagramissa, ajattelen heidät ennemminkin ehkä ihmisinä. Tietenkin on mukavaa kun ihmiset ovat kiinnostuneita päivityksistä Ypäjältä ja muualta. Tänä vuonna minua voi nähdä hevostapahtumissa Ypäjällä sekä Helsingissä. Ypäjällä olen syksyllä elokuussa ja syyskuussa Nuorten hevosten Festivaaleilla, Suomenratsujen kuninkaallisissa sekä PM-kenttäkisoissa. Lokakuussa minut voi nähdä HIHS:ssä. Mun vinkit uusille ratsastajille on se, että rohkeasti vain lajin pariin! Tässä hommassa oppii aina kaikkea uutta ja opit toimimaan hienojen isojen eläinten kanssa!

Jasmin W, 14, Ikaalinen
Hei! Olen Jasmin 14v Ikaalisista. Käyn Ikaalisten yhteiskoulun yläastetta ja mulla on oma hevonen Anjalan hevostilalla. Aloitin ratsastuksen viisivuotiaana ratsastuskoulussa. Kuusivuotiaana sain ensimmäisen oman ponini, jota vähän pelkäsin. Sitten pidin pienen tauon ratsastuksena allergiani takia. Tauon jälkeen otimme omia hevosia kotiin. Sain oman ponin, jolla enemmän ajoin, koska olin sille vähän pitkä. Ponini kaverina oli puoliverinen. Poni jouduttiin kuitenkin lopettamaan puhkurin ja kaviokuumeen takia. Puoliverinen meni Anjalan hevostilalle. Sekin jouduttiin lopulta lopettamaan ja 2016 vuoden syksyllä rupesin käymään Anjalan hevostilalla. Nykyään en voisi elää ilman omaa hevosta niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Jos on jotain huolia, niin tallille mennessä kaikki unohtuu, kun voi keskittyä hevosiin. Parhaita kokemuksia hevosten kanssa on varmaankin kun sain nykyisen hevoseni Jompen sekä sen kouluttaminen ja meidän sijoittuminen toiseksi koulukisoissa. Nykyään haluaisin kehittyä enemmän ratsastajana niin, että voisin käyttää mahdollisimman paljon pelkkää istuntaa hevosen selässä, jotta ratsastukseni näyttäisi siktä etten tee siellä selässä mitään. Olisi myös mahtavaa olla Jompen kanssa heB tasolla vuodella 2020! Aloitin hevospainotteisen instagramtilin pitämisen alunperin kaverini kanssa kun muillakin oli. Kaverini lopetti ratsastuksen, niin tili siirtyi kokonaan minun käyttööni. Ajattelen seuraajiani vain ihmisinä, jotka pitävät instagramtilistäni. Ei kai mulla nyt mitään fanejakaan voi olla? :D Mut voi nähdä tänä vuonna kotitallin harjoituskisoissa, jos sellaiset vielä järjestetään. Ja vielä vinkkeinä aloitteleville ratsastajille on, että kannattaa katsella sinua parempien ratsastajien ratsastusvideoita, mieluiten ääniraidallisia. Niistä oppii yhtä sun toista. Muistakaa myös uskoa unelmiinne ja ei kannata säihkähtää, jos sattuu putoamaan vaan menkää takaisin hevosen selkään ja tehkää mitä rakastatte!

Maija V, 14, Nurmijärvi
Moi! Olen Maija, 14-vuotias tyttö Nurmijärveltä. Harrastan ratsastusta, suunnistusta ja keppihevosia, sekä tykkään myös piirtää ja välillä soittaa viulua. Olen aloittanut ratsastuksen 6-vuotiaana talutustunneilla. Kävin talutustunneilla muistaakseni vuoden, jonka jälkeen siirryin alkeiskurssille ja siitä jatkokurssille. Jatkokurssin jälkeen olen vuosien aikana vaihtanut monta kertaa ryhmää, kunnes löysin itselleni sopivan. Viime vuoden elokuussa aloitin vuokraamaan ensimmäistä vuokraponiani, Lumia, jonka vuokraamisen jouduin lopettamaan keväällä, mutta sain "tilalle" uuden vuokrahevosen friisiläistamma Moiran. Tällä hetkellä en käy ratsatuskoulussa, sillä edellinen ratsatuskoulu lopetti, enkä ole löytänyt vielä uutta. Olen oikeastaan pienestä asti halunnut ratsastaa, silloinkin kun olen vasta oppinut puhumaan, olen jo sanonut "Minutta tulee itona lattattaja". Ratsastus merkitsee minulle paljon, mutta ei silti ole välttämätöntä, sillä pidän myös muusta hevosten kanssa touhuamisesta, ratsastus on vain osa sitä. Ratsastuksen pystyisin lopettamaan, hevosharrastusta en. En osaa nimetä vain yhtä parasta kokemusta, kaikki 11 ratsastusleiriäni ovat olleet mukavia kokemuksia, sen lisäksi pidän jokaisesta pienestäkin onnistumisesta asiassa, jossa ei ole ennen onnistunut. Siitä tulee niin kiva voittajafilis. Minulla ei ole mitään ihmeempiä tavotteita, istuntaani haluaisin parantaa. Tämän nykyisen tilin aloitin, kun olin 11 ja tämä on ensimmäinen instagramtilini ikinä. Tämä on ollut alusta asti vähän sellainen, että laitan tänne vähän kaikkea, erityisesti hevoskuvia, sillä ne ovat iso osa elämääni. Nykyään tälle tilille laitan enemmän vähän hienompia järkkärikuvia. Toisen instagramtilini tein, kun halusin kirjoittaa vähän, mitä olen tehnyt ja laittaa vähän huonompiakin kuvia ja videoita, sillä en halua tunkea kaikkea materiaalia tänne. Pidän seuraajiani ehdottomasti vain ihmisinä, jotka pitävät tilistäni! En itsekkään oikeastaan tiedä, missä minut näkee. Olen ollut jo kaksilla messuilla, ja tarkoitus olisi varmaan mennä katsomaan joitain kisoja tai raveja vielä tänä vuonna. Uudet ratsastajat; älkää koskaan luovuttako, minkään asian suhteen!

Enni L, 13, Ikaalinen
Heippa! Oon Enni ja oon 13. Aloitan syksyllä ylä-asteen Ikaalisissa. Aloitin ratsastuksen Luomajärven hevoskievarilla 6-vuotiaana. Jossain vaiheessa meille tuli vuonohevonen Venni. Venni tuli parantumaan/kuntoutukseen. Kun Venni oli taas hyvässä kunnossa, se lähti takaisin omistajalleen. Seuraavaksi tuli kaksi suokkia ylläpitoon ja samalla lopetin tunnit. Suokit oli meillä vain hetken, koska omistaja halusi ne takaisin. Sen jälkeen meille tuli suomenpienhevonen Likka, joka opetti mut laukkaamaan. Likka jouduttiin lopettamaan tosi pahan kesäihottuman takia 2015 vuoden kesällä. Likan lopettamisen jälkeen meille tuli shetlanninponi Prinssi, samalta tallilta kuin Venni. Prinssi oli projekti, jolla oli pahoja tapoja. Prinssi oli meillä noin vuoden. Prinssin omistaja kysyi, että haluaisimmeko Leevi-poni "eläkkeelle" tuntihommista. Leevi tuli ja Prinssi lähti takaisin, koska kahdelle ponille ei ollut aikaa. 2017 Leevi muutti Anjalaan. Aloin käymään tunneilla Leevin kanssa ja opin enemmän ratsastuksesta. Tutustuin paremmin myös esteratsastukseen, josta tuli mun ykköslaji. 2017 kävin mun ekoissa kisoissa ja sen jälkeen ollaan Leevin kanssa käyty aika paljon kisoissa ja välillä sijoituttu. Leevi on meillä edelleen ja muuttaa nyt meidän omalle tallille kotipihaan. Oon käynyt pienestä asti ratsastamassa, mutta kiinnostuin enemmän ratsastuksesta, kun olin katsomassa mun kaverin ratsastustuntia 6-vuotiaana. Ratsastus on tosi ihana laji ja todella tärkeä mulle. Kivoja ratsastuskokemuksia on paljon, mutta paras on ekat estekisat Leevillä. Tavotteena olisi kehittyä ja päästä joskus hyppäämään isoja luokkia. Aloitettiin tilinpito mun kaverin kanssa, koska meillä oli paljon kivoja kuvia. Mun kaveri jäi pois tältä käyttäjältä niin tästä tuli mun oma tili. Ajattelen seuraajia ihmisinä, jotka tykkää seurata mun heppajuttuja. Nyt ei ole tiedossa mitään tapahtumia, mutta joihinkin kisoihin aion mennä. Uudet ratsastajat; muistakaa, että hevoset eivät ole mitään koneita,joten kaikki ei aina tai läheskään aina onnistu!

Rosa K, 14, Hämeenkyrö
Moi! Oon Rosa 14-v tyttö Hämeenkyröstä. Käyn koulua Hämeenkyrön yhteiskoulussa 8 luokalla. Haluaisin isompana mennä johonkin hevosalalle töihin, mutta katsotaan lähempänä mitä aika tuo tullessaan. Aloitin ratsastuksen 3-vuotiaana Viholan ratsastuskoulussa ja saman ikäisenä kiinnostuin hepoista. Viholassa olin pari vuotta, josta siirryin Sorvaan yksityistallille. Kävin siellä niin kauan, kunnes muutettiin Hämeenkyröön. Täällä aloitin käymään Haapaniemen tilalla ja tästä paikasta oon tykännyt ja paljon! Oon käynyt Haapaniemen tilalla noin 4 vuotta ja tällä hetkellä menen Kerttu-nimisellä hevosella. Ratsastus on mulle enemmän kuin harrastus, se miten saat hallittua ison eläimen jalkojesi alla ilman, että se heittää sut selästä. Se vaatii hurjasti aikaa, mutta kun sä näät sen miten hieno siitä eläimestä on tullut, on ihan uskomaton kokemus! Paras ratsastusmuistoni oli kun hyppäsin ekan kerran maastoesteitä ja, että sain hevosen rehelliseen muotoon. Haluan ja pyrin pääsemään pitkälle, tänä vuonna (2018) olisi tavoitteena päästä siirtymään Kertun kanssa 2-tasolle. Myöhemmin tulevaisuudessa olisi siistiä päästä kouluttamaan itse oma hevonen ja päästä hyppäämään sillä isoihin kisoihin esteillä. Aloin katsomaan muiden heppainstagramtilejä, josta tuli innostus pitää omaa. En osaisi kyllä kuvitella seuraajiani faneina, mulle ne on ihmisiä, joita kiinnostaa mun ja Kertun kehitys. Tänä vuonna ei mua varmaan missään suuremmassa tapahtumassa näe, mutta toivottavasti ensi vuonna hevosmessuilla.

Senni H, 16, Hollola
Moikka! Olen Senni, 16-vuotias juuri peruskoulun päättänyt tyttö Hollolasta. Nyt peruskoulun jälkeen suuntaan lukioon musiikkipainotteiselle linjalle. Hevosista kiinnostuin noin kuusivuotiaana, kun leikimme ystäväni kanssa "heppaleikkejä" ulkona. Ystäväni harrasti ratsastuskoulussa ratsastusta, ja hänen kauttaan sain tietoa lähellä olevista ratsastuskouluista. Vuonna 2011 kun olin kahdeksan vanha sain aloittaa kerran viikossa puolen tunnin mittaiset alkeistunnit. Hurahdin lajiin kertaheitolla enkä millään olisi malttanut odottaa viikkoa seuraavaan ratsastustuntiin. Korpikylän tallilla opin aluksi hallitsemaan hevosen kaikissa askellajeissa, myöhemmin hyppäämään ja lopulta vuonna 2014 pääsin ensimmäistä kertaa kisaradoille tallin luottoponeilla. Ratsastus merkitsee minulle tällä hetkellä elämäntapaa. Useamman vuoden minulla on ollut paljon liikutettavia, ratsastuskoulun tunteja sekä vuokrahevosia, joten tallilla tulee oltua nykyäänkin lähes joka päivä. Hevoset antavat paljon voimaa välillä rankkaan arkeen. Parhainta kokemusta on varmasti vaikea sanoa! Tietysti kaikki voitot ja sijoitukset ratsastuskoulun hevosen Aatun kanssa tuntuivat hyviltä, mutta myös tämä vuosi on ollut todella mahtava,kun on saanut viedä nuorta Hafaa esteillä itse eteenpäin. Olen hyvin kilpailuhenkinen ihminen ja tykkään ottaa vastaan haasteita. Hafan kanssa olisi nyt tavoitteena saada alle sujuvia ratoja 70-80 tasolla ja lopulta päästä nostamaan se kunnon luokkiin. Aikuisena haluaisin myös oman nuoren (suomenhevosen?) hevosen, jota voisin itse viedä eteenpäin. Haluaisin myös tehdä ratamestarin tai estetuomarin töitä muiden töiden sivussa. Aloitin instagramin käytön kauan sitten ja lisäilin aluksi sinne vain heppakuvia. Hiljalleen aloin vaan päivitellä enemmän mun heppajutuista! Seuraajiani ajattelen tavallisina ihmisinä! En osaa ajatella itselleni "faneja". Tänä vuonna minut nähdään 1-tason estekisoissa Etelä-Suomessa sekä suomenhevosten laatuarvostelujen finaalissa. Suurempia suunnitelmia ei vielä ole! Uusille ratsastajille haluan sanoa, että olkaa avoimin mielin, ottakaa kaikki mahdollinen oppi vastaan ja nauttikaa tästä ihanasta harrastuksesta!

Linnea R, 15, Ikaalinen
Moi! Olen Linnea 15v, perusheppahöperö ja leipominen on toinen intohimoni. Olen 8.luokalla Ikaalisten yhteiskoulussa. Aloitin ratsastuksen yksityistallilla serkkuni kanssa ja siellä sain oppia alkeet rauhassa ja huolellisesti. Opeteltiin ettei hevosharrastus ole vain sitä, että hypätään selkään ja ratsastataan ja siinä se. Vaan se oikeasti on sen hevosen hyvinvoinnista huolehtimista ja kaikkea muutakin. Olin 3 vuotta siellä, jonka aikana koin paljon. Sen jälkeen menin ratsastuskouluun Anjalaan, jossa pääsin etenemään ratsastuksessa, mutta enemmän etenin hevosen hoitamisen tietämisessä ja tallitöissä. Nyt jäi ratsastuskoulussa oleminen, koska se ei ollut enää kivaa enkä oppinut ratsastuksesta siellä enää, joten siirryin takaisin yksityistallille, en tosin sille missä aloitin. Kiinnostuin hevosista 9-10-vuotiaana ja olin ensin kiinnostunut vain ravureiden kanssa työskentelystä, mutta sitten menin hevosen selkään ja sinne jäin. Ratsastus on minulle hevosen ymmärtämistä ja hevosen kanssa hyvällä mielellä kehittymistä ja hyvää mieltä. Haluan itse aloittaa hevosen kanssa työskentelyn mieluusti henkisen yhteyden ja luottamuksen kautta, koska jos kumpikaan ei ymmärrä toista, ei siitä ratsastuksestakaan mitään tule kuin nyppimistä ja potkimista joka suuntaan todennäköisesti. Paras ratsastuskokemus on kun sain tehdä itsenäisesti töitä ja edistyä Flickan kanssa niin lyhyessä ajassa,että pystyttiin kisaamaan Flickan elämän toiset kisat yhdessä ja olemaan maneesissa ilman ongelmia ja sen yhteyden takia, hyppäsin Flickalla ensimmäisellä kerralla isoimman esteen vuoteen. Mun tavoitteet ratsastuksessa on saada jonkun hevosen kanssa niin hyvä yhteys, että pystyn luottamaan itseeni ja pääsen peloistani eroon. Perustin instagramtilin, koska tuntui vain kivalta alkaa jakaan omia onnistumisia ja epäonnistumisia, jotta muutkin saavat nauraa niille. Ajattelen seuraajia ihmisinä, jotka haluavat jostain syystä lukea mun heppailuja. Mua ei varmaankaan nää missään tapahtumassa, koska en ole niin kiinnostunut käymään sellaisissa. Uudet ratsastajat, aloittakaa niillä asioilla, mitkä itsestä tuntuu hyviltä ja ei kannata lannistua, jos epäonnistuu tai tippuu, koska se vaan opettaa lisää. Jos joku haukkuu sun ratsastusta, niin se ei ole oikein ja todennäköisesti ne on vaan kateellisia. Kannattaa kokeilla asioita, jotka ei välttämättä ihan heti olisi kiinnostavimpien porukassa, koska joskus sekin on kivaa vaihtelua ja jännitystä! 

Sara S, 14, Hämeenkyrö
Hei! Olen Sara, 14-vuotias tyttö Hämeenkyröstä. Käyn koulua Hämeenkyrön yläasteella. Olin 8-vuotias, kun aloitin ratsastuksen. Meillä on ollut mun ratsastuksen aloittamisen alusta asti oma heppa ja sitten niitä on vuosien varrella kertynyt ja tällä hetkellä meillä on oma talli: Haapaniemen tila. Mulla on oma zemaitukaruuna Sintti ja puoliksi oma issikkatamma Risna. Kiinnostuin hevosista, kun olin kakkosluokalla eli 8-vuotias :) En oikein tiedä mitä ratsastus merkitsee minulle, ainakin onnistumisia ja epäonnistumisia! Paras hevoskokemus oli kun sain oman ponin.<3 Tavoitteenani on kilpailla heB ja 70cm hyvillä tuloksilla. Aloitin pitämään instagramtiliä massan mukana ja ajattelen seuraajiani ihmisinä, enkä faneina. Mut näkee islanninhevosten sm-kisoissa, muita suunnitelmia ei vielä ole. Vinkkini uusille ratsastajille on se että toteuttaa sen mitä haluaa!

Kiitos tytöt, että sain kertoa teidän tarinoita ja muistoja! 


Kiva, kun luit, liity ihmeessä lukijaksi, jos kiinnostaa nähdä lisää mun kirjoituksia! Ensi kertaan!

xoxo: Sini

3 kommenttia:

  1. Tosi kiva idea, en oo tainnut ennen tällaiseen törmätä! �� Miten valitsit kyseiset henkilöt postauksiin?

    http://nelistelya.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihme kuviot=😄... Haha 😅

      Poista
    2. Kiitos! Joo, en itsekkään ole nähny vastaavaa muualla. Valitsin 20 ensimmäistä kiinnostunutta, jotka suostuivat siihen, että kerron heidän tietojansa sen verran, mitä mustassa tekstissä lukee. :)

      Poista